seinäke
substantiivi
-
Pienempi tai osittainen seinärakenne, joka voi jakaa tiloja.
Huoneistossa oli väliin rakennettu koristeellinen seinäke.
Taivutus
yks. nom. seinäke, yks. gen. seinäkkeen, yks. part. seinäkettä, yks. ill. seinäkkeeseen, mon. gen. seinäkkeiden seinäkkeitten, mon. part. seinäkkeitä, mon. ill. seinäkkeisiin seinäkkeihin.
Esimerkit
Tilanjakajana toimii seinäke.
Toimistossa oli uusi seinäke.
Seinäke on valmistettu lasista.
Etymologia
Johdettu sanasta 'seinä', tarkoittaen tilanjakajaa tai väliseinää.
Käännökset
englanti |
partition (gloss)
|
Liittyvät sanat
särmi, sermi, tilanjakaja, meluseinäLäheisiä sanoja
seinäkaappi, seinäkalenteri, seinäkartta, seinäke, seinäkello, seinäkiipeily