seipi
substantiivi
-
pitkä keppi tai sauva, joka voi olla teräväkärkinen ja käytetään yleensä kalastuksessa tai metsästyksessä
Hän käytti seipiä pyydystääkseen kalan.
Taivutus
yks. nom. seipi, yks. gen. seipin, yks. part. seipiä, yks. ill. seipiin, mon. gen. seipien, mon. part. seipejä, mon. ill. seipeihin.
Esimerkit
Kalastaja heitti seipin veteen.
Seipi on yksi Suomen jokien yleisistä kaloista.
Hän valmisti illalliseksi seipiruokaa.
Etymologia
Suomen murteista, tarkoittaa suksisauvaa tai riukua, saattaa liittyä ruotsin sanaan 'stapel'.
Käännökset
Riimisanakirja
seipi rimmaa näiden kanssa:
siipi, pilkkasiipi, deltasiipi, kultasiipi, sinisiipi, lasisiipi, kotkansiipi, lenninsiipi, peitinsiipi
Liittyvät sanat
korpisärkiLäheisiä sanoja
seinävaate, seinävalaisin, seinävieri, seipi, seireeni, seireeninlaulu