selkä
substantiivi
-
Ihmisen tai eläimen ruumiin takaosa hartioista lantiolle.
Raskas työ rasittaa selkää.
Taivutus
yks. nom. selkä, yks. gen. selän, yks. part. selkää, yks. ill. selkään, mon. gen. selkien selkäin, mon. part. selkiä, mon. ill. selkiin.
Esimerkit
Hänen selkäänsä sattui raskaasta nostelusta.
Selkä kannattaa pitää suorassa istuessa.
Lääkäri tutki potilaan selän.
Etymologia
Alkuperältään kantagermaaninen sana, joka on periytynyt uralilaiseen kantakieleen.
suomalais-volgalainen selkä; sukulaissanat viro selg, karjala selgju, pohjoissaame cielgi (selkäranka), sealgi (selkä). Englanniksi back
Käännökset
| englanti |
back saddle backbone dorsum |
Slangisanakirja
-
selkis: selkäuinti
Sanonnat
"Ei nöyrän selkä taitu."
"Heikin päivänä katkee talven selkä (talvi on puolivälissä)."
"Jolla laaja suu, sillä leveä selkä."
Riimisanakirja
selkä rimmaa näiden kanssa:
nahkaselkä, alaselkä, ristiselkä, kirjanselkä, kädenselkä, kämmenselkä, merenselkä, talvenselkä, järvenselkä
Liittyvät sanat
kyyrystä, kyyryyn, kyyryssä, takanoja, talviLäheisiä sanoja
selkoselällään, selkosen, selkoteksti, selkä, selkäevä, selkäharja
Vastaukset Vastaukset.fi:ssä
Mitä tarkoittaa päijänteen selkä?
Onko eelillä selkä gainseja?
Mistä syystä kamelin selkä on sellainen?
Mikä on lintu jolla on musta selkä ja valkoinen maha?
Monta selkä nikamaa on ihmisellä?
Mitä tarkoittaa Päijänteen selkä?
Selkä röngtenin lausunnon sana retrolisteesi?