seoste

substantiivi

1. Aine, joka on valmistettu seostamalla eri metalleja tai aineita.

   Pronssi on kuparin ja tinan seoste.

Taivutus

yks. nom. seoste, yks. gen. seosteen, yks. part. seostetta, yks. ill. seosteeseen, mon. gen. seosteiden seosteitten, mon. part. seosteita, mon. ill. seosteisiin seosteihin.

Synonyymisanakirja

seoste

1. yhdistelmä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kattila alkaa kiiltää

Käännökset

Riimisanakirja

seoste rimmaa näiden kanssa:

saoste, muodoste, uudismuodoste, ehoste, tehoste, äänitehoste, valotehoste, koste, jaloste

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

seoslannoite, seossuhde, seostaa, seoste, seosteräs, seostus