seurankipeä
adjektiivi
-
Henkilö, joka kaipaa toisten seuraa liiallisesti.
Yksinäisyys teki hänestä seurankipeän.
Taivutus
yks. nom. seurankipeä, yks. gen. seurankipeän, yks. part. seurankipeää seurankipeätä, yks. ill. seurankipeään, mon. gen. seurankipeiden seurankipeitten seurankipeäin, mon. part. seurankipeitä, mon. ill. seurankipeihin seurankipeisiin.
Esimerkit
Olen ollut koko viikon seurankipeä.
Seurankipeä lapsi juoksi luoksemme.
Hän näyttää aina vähän seurankipeältä.
Etymologia
Joku, joka kaipaa voimakkaasti seuraa; muodostettu sanasta 'seura' liitteellä '-kipeä'.
Käännökset
Riimisanakirja
seurankipeä rimmaa näiden kanssa:
kipeä, merikipeä, makeankipeä, kunniankipeä, mustankipeä, hellyydenkipeä, miehenkipeä, lemmenkipeä, tittelinkipeä
Läheisiä sanoja
seuranhaluinen, seuranhaluisesti, seurankipeys, seurankipeä, seurannainen, seurannaisilmiö