siimes
substantiivi
-
Varjoisa tai suojaisa paikka, erityisesti puiden alla.
Istuin siimeksessä kuumana kesäpäivänä.
Taivutus
yks. nom. siimes, yks. gen. siimeksen, yks. part. siimestä, yks. ill. siimekseen, mon. gen. siimesten siimeksien, mon. part. siimeksiä, mon. ill. siimeksiin.
Esimerkit
Karhu etsi siimestä metsän keskeltä.
Siimes tarjosi viileän paikan kesäpäivänä.
Puun siimeksessä oli mukava levätä.
Etymologia
Tulee vanhasta suomalais-ugrilaisesta kantamuodosta, tarkoittaen varjoista tai suojattua paikkaa.
Käännökset
englanti |
shade |
Riimisanakirja
siimes rimmaa näiden kanssa:
director musices, edes, vastedes, tästedes, kahdes, kahdeskymmeneskahdes, yhdes, kahdeskymmenesyhdes, viides, kuudes
Liittyvät sanat
katveLäheisiä sanoja
siimahäntäinen, siimajalkainen, siimaleikkuri, siimes, siinnellä, siinto