sillankorva
substantiivi
-
Silta-alueen loppupää, jossa tie tai rata liittyy maahan.
Sillankorva oli pahasti vaurioitunut tulvan seurauksena.
Taivutus
yks. nom. sillankorva, yks. gen. sillankorvan, yks. part. sillankorvaa, yks. ill. sillankorvaan, mon. gen. sillankorvien sillankorvain, mon. part. sillankorvia, mon. ill. sillankorviin.
Esimerkit
Kylä sijaitsi aivan sillankorvassa.
Sillankorva oli suosittu kalastuspaikka.
He tapasivat säännöllisesti sillankorvalla.
Käännökset
Riimisanakirja
sillankorva rimmaa näiden kanssa:
koirankorva, kateenkorva, hiirenkorva
Läheisiä sanoja
sillankaari, sillankaide, sillankansi, sillankorva, sillanmurto, sillanpää