silppu
substantiivi
-
Pieniksi palasiksi tehty materiaali tai jäte.
Silppu leijaili ilmassa tuulen mukana.
Taivutus
yks. nom. silppu, yks. gen. silpun, yks. part. silppua, yks. ill. silppuun, mon. gen. silppujen, mon. part. silppuja, mon. ill. silppuihin.
Synonyymisanakirja
silppu
-
reikäkortin epäonnistunut rei'itys, roikkuva silppu, paperi, swinging chad, paperinpala.
Esimerkit
Silppu levisi ympäri lattiaa.
Kirjekuoresta tuli ulos pelkkää silppua.
Kone teki paperista hienoa silppua.
Etymologia
Lainautunut ruotsin sanasta slipa
Käännökset
Läheisiä sanoja
silpoherne, silpoutua, silpoydinherne, silppu, silppuri, silppuuntua