sirklata
verbi
-
Tehdä lovia tai sahausviiltoja jollakin työkalulla.
Puuseppä sirklaa puuta tarkasti.
Taivutus
yks. nom. sirklata, yks. gen. sirklaan, yks. part. sirklasi, yks. ill. sirklaisi, mon. gen. sirklatkoon, mon. part. sirklannut, mon. ill. sirklattiin.
Esimerkit
Hän päätti sirklata vanhaa puupöytää.
Sirklataanpa seuraavaksi nämä laudat.
Hän osaa sirklata tarkasti ilman virheitä.
Käännökset
Riimisanakirja
sirklata rimmaa näiden kanssa:
paklata, spaklata, taklata, niklata, siklata
Läheisiä sanoja
sirkkavarsi, sirkkeli, sirkku, sirklata, sirklaus, sirkoni