sivuaurinko
substantiivi
-
Valoilmiö taivaalla, joka syntyy auringon valon taittuessa.
Kylmänä aamuna näimme vaikuttavan sivuauringon.
Taivutus
yks. nom. sivuaurinko, yks. gen. sivuauringon, yks. part. sivuaurinkoa, yks. ill. sivuaurinkoon, mon. gen. sivuaurinkojen, mon. part. sivuaurinkoja, mon. ill. sivuaurinkoihin.
Esimerkit
Sivuaurinko loisti harvinaisen kirkkaasti.
Sääilmiö loi upean sivuauringon taivaalle.
Lentäjät näkivät sivuaurinkoja usein.
Käännökset
Riimisanakirja
sivuaurinko rimmaa näiden kanssa:
aurinko, ilta-aurinko, vasta-aurinko, syysaurinko, kevätaurinko, myötäaurinko
Läheisiä sanoja
sivuapteekki, sivuasia, sivuaskel, sivuaurinko, sivuelinkeino, sivuhaara