sivutuote
substantiivi
-
Tuote, joka syntyy jonkin toisen tuotteen valmistuksen oheistuotteena.
Puun poltosta syntyy tuhkaa sivutuotteena.
Taivutus
yks. nom. sivutuote, yks. gen. sivutuotteen, yks. part. sivutuotetta, yks. ill. sivutuotteeseen, mon. gen. sivutuotteiden sivutuotteitten, mon. part. sivutuotteita, mon. ill. sivutuotteisiin sivutuotteihin.
Esimerkit
Juuston valmistuksessa syntyy hera sivutuotteena.
Biokaasu on hyödyllinen sivutuote jätteenkäsittelyssä.
Prosessin sivutuotteet voivat sisältää kemiallisia yhdisteitä.
Etymologia
Alkuperä: muodostettu yhdistämällä sanat "sivu" ja "tuote".
Käännökset
| englanti |
by-product, byproduct, spin-off |
| ranska | sous-produit (m), co-produit (m), produit dérivé (m) |
| saksa | Nebenprodukt |
| kreikka | υποπροϊόν, παρενέργεια (f) |
| ruotsi | biprodukt, bieffekt |
| venäjä | побо́чный эффе́кт, побо́чный проду́кт (m), субпроду́кт (m) |
| puola | produkt uboczny (m) |
| romania | subprodus, semifabricat |
Liittyvät sanat
jäteliuos, jätelipeä, kylkiäinenLäheisiä sanoja
sivuttaispito, sivutulo, sivutuloverokortti, sivutuote, sivutuuli, sivutyö