soittokello

substantiivi

  1. Laite, joka antaa soittoääniä, usein kutsu- tai varoitusäänekseen

    Koulun soittokello kuulosti lounaan alkamisen merkiksi.
Taivutus

yks. nom. soittokello, yks. gen. soittokellon, yks. part. soittokelloa, yks. ill. soittokelloon, mon. gen. soittokellojen, mon. part. soittokelloja, mon. ill. soittokelloihin.

Synonyymisanakirja

soittokello

  1. kellopeli, trianokello, tiuku.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Soittokello soi lounasta varten.
Hän hankki vanhan soittokellon kirpputorilta.
Soittokello kaikuin rajusti.

Riimisanakirja

soittokello rimmaa näiden kanssa:

aurinkokello, palokello

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

ovikello

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro