sokka
substantiivi
-
Tappi tai kiila, joka pitää jotain paikallaan tai estää liikkumasta.
Sokka irrotti räjähtämättömän kranaatin kiertokangen.
Taivutus
yks. nom. sokka, yks. gen. sokan, yks. part. sokkaa, yks. ill. sokkaan, mon. gen. sokkien sokkain, mon. part. sokkia, mon. ill. sokkiin.
Esimerkit
Seinää peitti kaunis sokka.
Oven sokka puuttui
Etymologia
Alkuaan lainasana ruotsista 'sock', joka tarkoittaa nasta tai osa. Käytetty laajasti eri tarkoituksissa.
Käännökset
| englanti |
cottar, cotter |
| ranska | cheville (f), goupille (f), cheville ouvrière (f), pivot (m) |
| saksa | Achsnagel (m), Lünse (f), Stift (m), Bolzen (m) |
| puola | lon (m), zawleczka (f) |
| venäjä | чека́ (f), опо́ра (f), штифт (m) |
| tanska | krumtap, hjørnesten |
| ruotsi | stöttepelare, hörnsten, grundpult |
Sanonnat
"Eipä polta sokka suuta toisen kerran."
Riimisanakirja
sokka rimmaa näiden kanssa:
artisokka, maa-artisokka, mukula-artisokka, latva-artisokka, juuriartisokka, mykeröartisokka
Liittyvät sanat
sokkapultti, sokkanaulaLäheisiä sanoja
sokeus, sokeuttaa, sokeutua, sokka, sokkanaula, sokkapultti