solidi
substantiivi
-
antiikin aikainen kultarahayksikkö
Rooman keisari Konstantinus Suuri otti solidin käyttöön vuonna 312.
Taivutus
yks. nom. solidi, yks. gen. solidin, yks. part. solidia, yks. ill. solidiin, mon. gen. solidien, mon. part. solideja, mon. ill. solideihin.
Esimerkit
Solidi kappale säilyttää muotonsa ja tilavuutensa.
Jää on vedestä muodostunut solidi.
Metallia voidaan pitää solidina aineena.
Solidi rakenne voi kestää suuria voimia.
Fysiikassa solidin ominaisuuksia tutkitaan tarkasti.
Etymologia
Lainattu latinasta, solidus, joka tarkoittaa vankkaa tai kiinteää.
Käännökset
| englanti |
(monikko) solidus|lang=en (monikko) solido|lang=it (inflection of) |
Läheisiä sanoja
solidaarisesti, solidaarisuus, solidariteetti, solidi, solidius, solina