solmio
substantiivi
-
Kankainen asuste, joka sidotaan kaulaan.
Hän valitsi sinisen solmion juhliin.
Taivutus
yks. nom. solmio, yks. gen. solmion, yks. part. solmiota, yks. ill. solmioon, mon. gen. solmioiden solmioitten, mon. part. solmioita, mon. ill. solmioihin.
Esimerkit
Solmion valinta on tärkeä osa pukeutumista.
Hän sitoi solmionsa kauniisti.
Työpaikalla vaaditaan usein solmiota.
Etymologia
Sanan 'solmio' alkuperä tulee ruotsin sanasta 'slips', mutta se on myös englannin 'tie' mukainen. Suomeen tullut muoto, joka liittyy kaulaan sidottavaan vaatekappaleeseen.
Käännökset
Slangisanakirja
-
kraga : Ei mulla ikinä kragaa ollu, mut kerberos aina londas.
-
slipsi: solmio / kravatti
Sitaatit
"Että osaa miehellä olla mauton solmio."
Liittyvät sanat
kravatti, helmenharmaa, asuste, tahrainenLäheisiä sanoja
solmeilutyö, solmia, solminta, solmio, solmioneula, solmiopakko