solmiutua

verbi

1. Muodostaa itsestään solmu.

   Pitkät hiukset voivat solmiutua unen aikana.

Taivutus

yks. nom. solmiutua, yks. gen. solmiudun, yks. part. solmiutui, yks. ill. solmiutuisi, mon. gen. solmiutukoon, mon. part. solmiutunut, mon. ill. solmiuduttiin.

Synonyymisanakirja

solmiutua

1. takertua, kietoutua.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Langat alkoivat solmiutua keskenään.
Solmiutuminen teki työn hankalaksi.
Varo

Käännökset

Riimisanakirja

solmiutua rimmaa näiden kanssa:

slummiutua, jumiutua

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

solmioneula, solmiopakko, solmita, solmiutua, solmu, solmuinen