sonta

substantiivi

  1. eläinten uloste.

    Pelto oli täynnä sontaa.
Taivutus

yks. nom. sonta, yks. gen. sonnan, yks. part. sontaa, yks. ill. sontaan, mon. gen. sontien sontain, mon. part. sontia, mon. ill. sontiin.

Synonyymisanakirja

sonta

  1. moska, roska, pöty, puppu, paska, palturi, fusku, hevonpaska, kökkö, jätökset, kakka, jöötti, kakkapökäle, kikkare, pökäle, lanta.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Pelto oli täynnä sontaa kevättöiden jälkeen.
Puutarhassa sonta toimii hyvänä lannoitteena.
Naapurit valittivat pihalle levinneestä sontahajusta.

Etymologia

Mahdollisesti johdettu latinan sanasta 'sordes', tarkoittaen likaa tai jätettä.

suomalais-volgalainen sonta; sukulaissanat viro sonnik, pohjoissaame soandi. Englanniksi dung

Slangisanakirja

  • sontaluukku: peräreikä

Riimisanakirja

sonta rimmaa näiden kanssa:

vasonta, seisonta, vaakaseisonta, varpaillaseisonta, haaraseisonta, polviseisonta, käsinseisonta, varvasseisonta, käsilläseisonta

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

lanta, paska

Läheisiä sanoja

sonnustautua, sonnustus, sonorinen, sonta, sontainen, sontakuorma

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro