sonta
substantiivi
-
eläinten uloste.
Pelto oli täynnä sontaa.
Taivutus
yks. nom. sonta, yks. gen. sonnan, yks. part. sontaa, yks. ill. sontaan, mon. gen. sontien sontain, mon. part. sontia, mon. ill. sontiin.
Synonyymisanakirja
sonta
-
moska, roska, pöty, puppu, paska, palturi, fusku, hevonpaska, kökkö, jätökset, kakka, jöötti, kakkapökäle, kikkare, pökäle, lanta.
Esimerkit
Pelto oli täynnä sontaa kevättöiden jälkeen.
Puutarhassa sonta toimii hyvänä lannoitteena.
Naapurit valittivat pihalle levinneestä sontahajusta.
Etymologia
Mahdollisesti johdettu latinan sanasta 'sordes', tarkoittaen likaa tai jätettä.
suomalais-volgalainen sonta; sukulaissanat viro sonnik, pohjoissaame soandi. Englanniksi dung
Käännökset
Slangisanakirja
-
sontaluukku: peräreikä
Riimisanakirja
sonta rimmaa näiden kanssa:
vasonta, seisonta, vaakaseisonta, varpaillaseisonta, haaraseisonta, polviseisonta, käsinseisonta, varvasseisonta, käsilläseisonta
Liittyvät sanat
lanta, paskaLäheisiä sanoja
sonnustautua, sonnustus, sonorinen, sonta, sontainen, sontakuorma