soolokitara
substantiivi
-
kitara, joka on soitettu yksin tai soolo-osana teoksessa.
Konsertissa oli vaikuttava soolokitaran osuus.
Taivutus
yks. nom. soolokitara, yks. gen. soolokitaran, yks. part. soolokitaraa, yks. ill. soolokitaraan, mon. gen. soolokitaroiden soolokitaroitten soolokitarojen soolokitarain, mon. part. soolokitaroita soolokitaroja, mon. ill. soolokitaroihin.
Esimerkit
Soolokitara soi kauniisti konserttisalissa.
Hän osti uuden soolokitaran.
Soolokitaran sointi oli pehmeä ja kaunis.
Käännökset
Riimisanakirja
soolokitara rimmaa näiden kanssa:
kitara, havaijinkitara, bassokitara, sähkökitara
Läheisiä sanoja
sooloilla, sooloilu, soolojuoksu, soolokitara, soolokitaristi, soolokvartetti