sora
substantiivi
-
Karkearakeinen maa-aines, joka on hiekkaa suurempaa mutta kiveä pienempää.
Uuden tien pinta on päällystetty soralla.
Taivutus
yks. nom. sora, yks. gen. soran, yks. part. soraa, yks. ill. soraan, mon. gen. sorien sorain, mon. part. soria, mon. ill. soriin.
Esimerkit
Soran käyttö rakentamisessa on yleistä.
Soratie johtaa suoraan rantaan.
Sora rapisi tiellä kävellessäni.
Rouvilla väittely kiertyi siihen mikä heistä tuntui olevan kysymyksen ydin: oliko ollenkaan hyödyllistä, että perustettaisiin kansankielisiä sivistyskouluja? Eikö siitä voisi olla seurauksena, että minun piikani - sanoi asessorskakin - kun minä käsken huonetta steedaamaan, vastaisi minulle: minun täytyy ensin kirjoittaa kirje sulhaselleni! Kauhistavassa tulevaisuuden ajatuksessa he vetivät olkavaippojaan kireälle ja heiluivat, koettaen olla kuulematta vastustajiensa soraääniä ja ajatellen pikaista tästä seurasta poispääsemisen mahdollisuutta
Etymologia
Peräisin kantasuomen sanavartalosta '(s)ora'.
suomalais-volgalainen sora; sukulaissanat pohjoissaame cievra. Englanniksi pebble
Käännökset
englanti |
amerikanhuitti
detritus |
Riimisanakirja
sora rimmaa näiden kanssa:
bitumisora, kuorisora, rapautumissora, kevytsora, harjusora, öljysora
Liittyvät sanat
sora-r, harjusora, karahdella, somero, rapautumissoraLäheisiä sanoja
sopusuhtaisesti, sopusuhtaisuus, sopuvaalit, sora, sora-r, soraharju