sora

substantiivi

  1. Karkearakeinen maa-aines, joka on hiekkaa suurempaa mutta kiveä pienempää.

    Uuden tien pinta on päällystetty soralla.
Taivutus

yks. nom. sora, yks. gen. soran, yks. part. soraa, yks. ill. soraan, mon. gen. sorien sorain, mon. part. soria, mon. ill. soriin.

Synonyymisanakirja

sora

  1. irtomaa, maa.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Soran käyttö rakentamisessa on yleistä.
Soratie johtaa suoraan rantaan.
Sora rapisi tiellä kävellessäni.

Rouvilla väittely kiertyi siihen mikä heistä tuntui olevan kysymyksen ydin: oliko ollenkaan hyödyllistä, että perustettaisiin kansankielisiä sivistyskouluja? Eikö siitä voisi olla seurauksena, että minun piikani - sanoi asessorskakin - kun minä käsken huonetta steedaamaan, vastaisi minulle: minun täytyy ensin kirjoittaa kirje sulhaselleni! Kauhistavassa tulevaisuuden ajatuksessa he vetivät olkavaippojaan kireälle ja heiluivat, koettaen olla kuulematta vastustajiensa soraääniä ja ajatellen pikaista tästä seurasta poispääsemisen mahdollisuutta

Etymologia

Peräisin kantasuomen sanavartalosta '(s)ora'.

suomalais-volgalainen sora; sukulaissanat pohjoissaame cievra. Englanniksi pebble

Riimisanakirja

sora rimmaa näiden kanssa:

bitumisora, kuorisora, rapautumissora, kevytsora, harjusora, öljysora

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

sora-r, harjusora, karahdella, somero, rapautumissora

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro