sotilaskarkuri
substantiivi
-
Henkilö, joka on paennut laittomasti armeijasta.
Sotilaskarkurilla on vakavia oikeudellisia seuraamuksia edessään.
Taivutus
yks. nom. sotilaskarkuri, yks. gen. sotilaskarkurin, yks. part. sotilaskarkuria, yks. ill. sotilaskarkuriin, mon. gen. sotilaskarkurien sotilaskarkureiden sotilaskarkureitten, mon. part. sotilaskarkureja sotilaskarkureita, mon. ill. sotilaskarkureihin.
Esimerkit
Sotilaskarkuri etsittiin kiinni nopeasti.
Hänet tuomittiin sotaoikeudessa sotilaskarkuriksi.
Sotilaskarkuri piileskeli viikkoja metsissä.
Etymologia
'Sotilas' on johdettu sanasta 'sotila-', jota seuraa monikon pääte -as; 'karkuri' juontuu verbistä 'karata', joka on mahdollista balttilaisperää.
Käännökset
Liittyvät sanat
rintamakarkuriLäheisiä sanoja
sotilasjohtaja, sotilasjohto, sotilasjuntta, sotilaskarkuri, sotilaskenttä, sotilaskieli