soturi

noun

  1. Taisteleva henkilö, joka osallistuu taisteluihin tai sotaan.

    Soturi valmistautui taisteluun rohkeasti.
Taivutus

yks. nom. soturi, yks. gen. soturin, yks. part. soturia, yks. ill. soturiin, mon. gen. soturien sotureiden sotureitten, mon. part. sotureja sotureita, mon. ill. sotureihin.

Synonyymisanakirja

soturi

  1. sotilas, taistelija.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän on kuin oikea soturi.
Tarinan päähenkilö oli urhea soturi.
Soturi suojelee kyläänsä uhkaavilta vaaroilta.

Etymologia

Peräisin kantasanasta 'sota', tarkoittaa sotilasta tai taistelijaa.

Sitaatit

  • "Herra on soturi"

  • " todellinen soturi on se, joka ei kuole tappaen vaan joka osaa elää antaen henkensä."

  • "Hyv' on", hän huutaa, "niin, kas niin, sa poika urhoinen, äl' yli päästä perhanaa, niin, vielä hetkinen! Noin suomalainen taistelee, se vasta soturi. Avuksi, pojat, rientäkää, tuo meidät pelasti."

  • "Windu:' Ei epäilystäkään. Se soturi oli sith."

Riimisanakirja

soturi rimmaa näiden kanssa:

palkkasoturi, korpisoturi, muskettisoturi, heimosoturi, vapaussoturi

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

amatsoni, saraseeni, vapaussoturi

Läheisiä sanoja

sottiisi, sotu, sotumaksu, soturi, soudattaa, soudella

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro