suikka
substantiivi
-
kevyesti annettu pusu tai suukko
Hän antoi suikan poskelle.
Taivutus
yks. nom. suikka, yks. gen. suikan, yks. part. suikkaa, yks. ill. suikkaan, mon. gen. suikkien suikkain, mon. part. suikkia, mon. ill. suikkiin.
Esimerkit
Hän antoi nopean suikan poskelle.
Suikka poskelle yllätti hänet.
Pieni suikka voi olla tervehdys.
Etymologia
Substantiivi 'suikka' on johdettu mahdollisesti ääniä kuvaavasta verbistä viittaamaan nopeaan tai äkilliseen liikkeeseen.
Käännökset
Slangisanakirja
-
lakki
-
suikka : itsemurha
-
suikkaa: tehdä itsemurha
-
suikkaa: mennä kovaa
Läheisiä sanoja
suikerosammal, suikerrella, suikertaa, suikka, suikula, suikulainen