suivaantua
verbi
-
suuttua tai tulla ärtyneeksi
Hän suivaantui, kun kuuli uutisen.
Taivutus
yks. nom. suivaantua, yks. gen. suivaannun, yks. part. suivaantui, yks. ill. suivaantuisi, mon. gen. suivaantukoon, mon. part. suivaantunut, mon. ill. suivaannuttiin.
Esimerkit
Hän suivaantui huomautuksesta.
Hän pisti suivaantuneena oven kiinni.
Kiukku suivaantui hänen sisällään.
Etymologia
Verbi 'suivaantua' on johdettu adjektiivista 'suiva', tarkoittaen ärsyyntymistä tai suuttumista.
Käännökset
Riimisanakirja
suivaantua rimmaa näiden kanssa:
laahaantua, raahaantua, riehaantua, harhaantua, turhaantua, jauhaantua, ajaantua, hajaantua, nuhjaantua, niljaantua
Liittyvät sanat
suivautuaLäheisiä sanoja
suitsutusaine, suitsutuspuikko, suitsutussavu, suivaantua, suivautua, sujahdella