suklaanappi
substantiivi
-
Pieni, litteä suklaan pala, yleensä pyöreä.
Lapset saivat suklaapatukat ja suklaanapit jälkiruoaksi.
Taivutus
yks. nom. suklaanappi, yks. gen. suklaanapin, yks. part. suklaanappia, yks. ill. suklaanappiin, mon. gen. suklaanappien, mon. part. suklaanappeja, mon. ill. suklaanappeihin.
Esimerkit
Lapsi söi suklaanapin nopeasti.
Suklaanappi suli suuhun välittömästi.
Ostin pussillisen suklaanappeja elokuvaillaksi.
Etymologia
Sana muodostuu osista 'suklaa' (johdettu espanjan sanasta 'chocolate') ja 'nappi'.
Käännökset
Läheisiä sanoja
suklaamakeinen, suklaamousse, suklaamuna, suklaanappi, suklaanruskea, suklaapatukka