suku

substantiivi

1. Perheryhmä, johon kuuluu ihmisiä, joilla on yhteinen esi-isä tai esi-äiti.

   Suvun historia ulottuu useiden sukupolvien taakse.

Taivutus

yks. nom. suku, yks. gen. suvun, yks. part. sukua, yks. ill. sukuun, mon. gen. sukujen, mon. part. sukuja, mon. ill. sukuihin.

Esimerkkejä suku sanan käytöstä:

Maija Meikäläinen [[on#Finnish|on]] omaa sukua[[-nsa|an]] Mäkelä.

Synonyymisanakirja

suku

1. kieliopillinen suku, sukulaiset, klaani, fratria.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänellä on suuri suku.
Tutkin perheeni sukua monen sukupolven taakse.
Sukuni kokoontuu kerran vuodessa.

Käännökset

Slangisanakirja

• fiilaa: sukupuoliyhteydessä, olla : "Höyläten ja fiilaten"

• häntyri: sukupuolisesti aktiivi mies

• häntä-veikko: sukupuolisesti aktiivi mies

• klaani

• kuppala: sukupuolitautisairaala

• seksy: sukupuolista kiinnostusta herättävä

• sexy: sukupuolista kiinnostusta herättävä

• sillee, on: sukupuoliyhteydessä : Ootsä ollu Lissun kans sillee?

• suklaa : Tuotsä mulle sukuu?

• vieraissa, käy: sukupuolihteydessä ei-vakituisen kanssa : Kävin vieraissa ku muija ei antanu.

• öpnaa: sukupuoliyhteydessä "neitsyen" kanssa

Sanonnat

"Suku on pahin."

Riimisanakirja

suku rimmaa näiden kanssa:

hallitsijasuku, maskuliinisuku, feminiinisuku, keisarisuku, kuningassuku, ruhtinassuku, miessuku, talonpoikaissuku, naissuku

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

suksiside, suksiteline, suksivoide, suku, sukuelin, sukuhaara