sukukunta
substantiivi
-
Sukulaisuuteen perustuva yhteisö tai ryhmä.
Vietimme kesän sukukunnan juhlia järjestäessä.
Taivutus
yks. nom. sukukunta, yks. gen. sukukunnan, yks. part. sukukuntaa, yks. ill. sukukuntaan, mon. gen. sukukuntien sukukuntain, mon. part. sukukuntia, mon. ill. sukukuntiin.
Esimerkit
Suvun sukukunta on levinnyt laajalle alueelle.
Tutkin sukukunnan juuria.
Sukukuntaa ohjasivat vanhimmat.
Etymologia
Muodostuu osista 'suku' ja 'kunta'.
Käännökset
Riimisanakirja
sukukunta rimmaa näiden kanssa:
haukunta, kukunta, neuvottelukunta, koulukunta, lippukunta, partiolippukunta, seutukunta, maaseutukunta
Läheisiä sanoja
sukukieli, sukukirja, sukukokous, sukukunta, sukukypsyys, sukukypsä