sukulaispoika
substantiivi
-
Poika, joka on sukulainen.
Sukulaispoika leikkii usein serkkujensa kanssa.
Taivutus
yks. nom. sukulaispoika, yks. gen. sukulaispojan, yks. part. sukulaispoikaa, yks. ill. sukulaispoikaan, mon. gen. sukulaispoikien sukulaispoikain, mon. part. sukulaispoikia, mon. ill. sukulaispoikiin.
Esimerkit
Sukulaispoika kävi eilen kylässä.
Hän on veljeni pojanpoika ja rakas sukulaispoika.
Sukulaispojalla on syntymäpäivät ensi viikolla.
Etymologia
Koostettu yhdistämällä 'sukulainen' ja 'poika'.
Käännökset
Riimisanakirja
sukulaispoika rimmaa näiden kanssa:
sulhaspoika, herraspoika, aikamiespoika, maalaispoika, kaupunkilaispoika, huutolaispoika, vaivaispoika, esikoispoika, erauspoika
Läheisiä sanoja
sukulaismies, sukulaisnainen, sukulaisperhe, sukulaispoika, sukulaisrakkaus, sukulaissielu