sulka
substantiivi
-
linnun siipien tai pyrstön yksittäinen höyhen
Korppi pudotti maahan mustan sulan.
Taivutus
yks. nom. sulka, yks. gen. sulan, yks. part. sulkaa, yks. ill. sulkaan, mon. gen. sulkien sulkain, mon. part. sulkia, mon. ill. sulkiin.
Esimerkit
Korpin sulka on musta ja kiiltävä.
Hän kirjoitti kirjeen sulkakynällä.
Sulka putosi lintujen pesästä.
Etymologia
suomalais-ugrilainen kantakieli sulka, kantaurali tulka; sukulaissanat viro sulg, karjala sulgu, pohjoissaame dolgi, unkari toll. Englanniksi feather; pen
Käännökset
Slangisanakirja
-
sulka maassa: allapäin / surullinen : Mä tsiigasin ku Rami dallas himaan ihan sulka maassa.
-
sulkis: sulkapallo (peli ja väline) : Yläpitskulla skulattiin sulkista.
Sitaatit
"Virtala on 160 cm sulka päässä, ja siellä se vain saatana menee."
Riimisanakirja
sulka rimmaa näiden kanssa:
siipisulka, hanhensulka, strutsinsulka, linnunsulka, pyrstösulka
Liittyvät sanat
tertiaali, tuulilasinpyyhin, töyhtö, vastakohtainen, palmuLäheisiä sanoja
sulitus, sulje, suljin, sulka, sulkakynä, sulkapallo