suonitus
substantiivi
-
Suonten kehittyminen tai muodostuminen tietyssä kudoksessa.
Elinten suonitus on tärkeä elämän ylläpitämiseksi.
Taivutus
yks. nom. suonitus, yks. gen. suonituksen, yks. part. suonitusta, yks. ill. suonitukseen, mon. gen. suonitusten suonituksien, mon. part. suonituksia, mon. ill. suonituksiin.
Esimerkit
Suonituksen avulla vedenpinnan tasoa hallitaan.
Ennen istutusta tarvitaan suonitus.
Suonitus auttaa suojelemaan viljelyksiä tulvilta.
Etymologia
Johdettu suomen sanasta 'suoni', tarkoittaen suonien muodostumista tai käsittelyä.
Käännökset
| englanti |
puhekieltä venation (gloss) |
Liittyvät sanat
suonistoLäheisiä sanoja
suonikohju, suoninen, suonisto, suonitus, suonkuivatus, suonojitus