suru

substantiivi

1. Tunne menetyksestä tai murheesta.

   Hänen silmistään näkyi syvä suru.

Taivutus

yks. nom. suru, yks. gen. surun, yks. part. surua, yks. ill. suruun, mon. gen. surujen, mon. part. suruja, mon. ill. suruihin.

Synonyymisanakirja

suru

1. murhe, surullisuus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Suru valtasi koko perheen.
Hän tunsi syvää surua menetetystä ystävästä.
Suru ei hellittänyt kertaakaan.

Käännökset

Slangisanakirja

• suru puseros /-sa: mieli matalana

• suruloota: Chevrolet

• surusukka: musta villapipo

Sanonnat

"Ei auta suru markkinoilla, rahaa siellä pitää olla."

"Huomisella päivällä on suru itellään."

"Ilo ilman viinaa on teeskentelyä, mutta suru viinan puutteen takia on aitoa."

"Ilo pidentää ikää; suru aiheuttaa sairauksia (Kiinalainen)."

"Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, jaettu suru vain puolet."

Riimisanakirja

suru rimmaa näiden kanssa:

maansuru, sydänsuru

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

surrealisti, surrealistinen, surrogaatti, suru, suruaika, suruharso

Keskustelu

Jäin ihmettelemään, miksi surun vastakohta olisi onni tai onnellisuus. Voihan sitä surra ja olla onnellinen yhtä aikaa, vaikkakin eri asioista. Osaisiko joku perustella, miksi surun vastakohta ei voisi olla vaikkapa ilo. nimetön 31.12.2011

synonyymit: näivä nimetön 15.4.2012