suuntaviiva
substantiivi
-
viiva tai linja, joka näyttää suuntaa tai kulkureittiä
Kartalle piirretään suuntaviiva retkireittiä varten.
Taivutus
yks. nom. suuntaviiva, yks. gen. suuntaviivan, yks. part. suuntaviivaa, yks. ill. suuntaviivaan, mon. gen. suuntaviivojen suuntaviivain, mon. part. suuntaviivoja, mon. ill. suuntaviivoihin.
Synonyymisanakirja
suuntaviiva
-
tienviitta, ohje, ohjenuora, suositus, nyrkkisääntö.
Esimerkit
Piirsimme suuntaviivan karttaan.
Suuntaviiva ohjasi meidät perille.
Kulkuaika lyhenee suuntaviivan ansiosta.
Etymologia
Koostuu 'suunta' ja 'viiva' sanoista, joka merkitsee viivaa joka osoittaa tietyn suunnan.
Käännökset
Riimisanakirja
suuntaviiva rimmaa näiden kanssa:
rajaviiva, vaakaviiva, voimaviiva, magneettivoimaviiva, luetelmaviiva, reunaviiva, punaviiva, rantaviiva, kaistaviiva
Liittyvät sanat
direktiiviLäheisiä sanoja
suuntavakaa, suuntavakavuus, suuntaviitta, suuntaviiva, suuntavilkku, suuntia