sydänkipu
substantiivi
-
Kipu tai epämukavuus, joka tuntuu sydämen alueella.
Hänen sydänkipunsa oli varoitusmerkki vakavista ongelmista.
Taivutus
yks. nom. sydänkipu, yks. gen. sydänkivun, yks. part. sydänkipua, yks. ill. sydänkipuun, mon. gen. sydänkipujen, mon. part. sydänkipuja, mon. ill. sydänkipuihin.
Esimerkit
Hän valitti äkillistä sydänkipua.
Lääkäri tutki sydänkipujen syitä.
Sydänkipu on aina syy hakeutua hoitoon.
Etymologia
Alkuperä: sydän (heart) + kipu (pain)
Käännökset
Riimisanakirja
sydänkipu rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-
Läheisiä sanoja
sydänjuuret, sydänkammio, sydänkesä, sydänkipu, sydänkirurgi, sydänkirurgia