syyhelmä
substantiivi
-
Köynnöskasvin osa, joka kiertyy kiinnittymistä varten.
Syyhelmä kasvoi pitkin aidan vartta.
Taivutus
yks. nom. syyhelmä, yks. gen. syyhelmän, yks. part. syyhelmää, yks. ill. syyhelmään, mon. gen. syyhelmien syyhelmäin, mon. part. syyhelmiä, mon. ill. syyhelmiin.
Esimerkit
Hänen mekossaan oli kaunis syyhelmä.
Syksyllä lehdet muodostavat syyhelmän.
Syyhelmä levisi puutarhaan.
Etymologia
Yhdistetään 'syy' ja 'helmä'.
Käännökset
Läheisiä sanoja
syy, syy-yhteys, syydvesti, syyhelmä, syyhy, syyhyinen