syöpyä

verbi

1. Kulua tai liueta kemiallisesti jonkin aineen vaikutuksesta.

   Rauta voi syöpyä kosteassa ilmassa.

Taivutus

yks. nom. syöpyä, yks. gen. syövyn, yks. part. syöpyi, yks. ill. syöpyisi, mon. gen. syöpyköön, mon. part. syöpynyt, mon. ill. syövyttiin.

Synonyymisanakirja

syöpyä

1. ruostua, kulua.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Metalli alkaa syöpyä kosteuden vaikutuksesta.
Kemikaalit saivat pinnan syöpymään nopeasti.
Ajan myötä esine ehtii syöpyä puhki.

Käännökset

Riimisanakirja

syöpyä rimmaa näiden kanssa:

yöpyä

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

syöpymä, syöpymättömyys, syöpymätön, syöpyä, syöpä, syöpägeeni