tahmeus
substantiivi
-
Olomuoto tai tila, jossa jokin on tahmea.
Tuolin tahmeus johtui sen päälle läikkyneestä soodasta.
Taivutus
yks. nom. tahmeus, yks. gen. tahmeuden, yks. part. tahmeutta, yks. ill. tahmeuteen, mon. gen. tahmeuksien, mon. part. tahmeuksia, mon. ill. tahmeuksiin.
Synonyymisanakirja
tahmeus
-
koossapysyvyys, tarttuvuus, liimaisuus, tahmaisuus, liimautuvuus, sitkeys.
Esimerkit
Tahmeus on ongelma siivotessa.
Ilman tahmeus lisääntyi.
Tahmeus jää helposti pinnalle.
Käännökset
Riimisanakirja
tahmeus rimmaa näiden kanssa:
Liittyvät sanat
viskositeetti