taikavoima
substantiivi
-
Yliluonnollinen voima tai kyky, jonka avulla voi tehdä taikuuksia.
Sankari käytti taikavoimiaan pelastaakseen kylän.
Taivutus
yks. nom. taikavoima, yks. gen. taikavoiman, yks. part. taikavoimaa, yks. ill. taikavoimaan, mon. gen. taikavoimien taikavoimain, mon. part. taikavoimia, mon. ill. taikavoimiin.
Esimerkit
Taikavoima virtasi hänen käsissään.
Satuhahmoilla on usein erityisiä taikavoimia.
Taikavoiman käyttö on monimutkaista.
Käännökset
Läheisiä sanoja
taikauskoisesti, taikauskoisuus, taikavarpu, taikavoima, taikavoimainen, taikaympyrä