tarinoija
substantiivi
-
henkilö, joka kertoo paljon tarinoita
Hän on syntynyt tarinoija.
Taivutus
yks. nom. tarinoija, yks. gen. tarinoijan, yks. part. tarinoijaa, yks. ill. tarinoijaan, mon. gen. tarinoijien tarinoijain, mon. part. tarinoijia, mon. ill. tarinoijiin.
Esimerkit
Aino oli taitava tarinoija.
Tarinoija kertoi jännittäviä kertomuksia.
Hän on nimeltään kylän paras tarinoija.
Etymologia
Henkilö, joka kertoo tarinoita; johdettu 'tarinoida'-verbistä.
Käännökset
Läheisiä sanoja
tarina, tarinaniskijä, tarinoida, tarinoija, tarinointi, tarita