tarkkaaja
substantiivi
-
henkilö, joka seuraa tai havainnoi tarkasti
Tapahtumassa oli tarkkaaja arvioimassa turvallisuutta.
Taivutus
yks. nom. tarkkaaja, yks. gen. tarkkaajan, yks. part. tarkkaajaa, yks. ill. tarkkaajaan, mon. gen. tarkkaajien tarkkaajain, mon. part. tarkkaajia, mon. ill. tarkkaajiin.
Esimerkit
Tarkkaaja seurasi lintujen käyttäytymistä.
Hän on ammatiltaan tarkkaaja.
Tarkkaajan huomio oli arvokas.
Etymologia
Verbistä 'tarkkailla', henkilö, joka seuraa huolellisesti.
Käännökset
Riimisanakirja
tarkkaaja rimmaa näiden kanssa:
hakkaaja, kivenhakkaaja, halonhakkaaja, pakkaaja, aerobikkaaja, leikkaaja, lihanleikkaaja, kuponginleikkaaja, lasinleikkaaja, meikkaaja
Läheisiä sanoja
tarkka, tarkka-ampuja, tarkka-ampujapataljoona, tarkkaaja, tarkkaamaton, tarkkaamattomasti