tarra

substantiivi

  1. esine, joka kiinnittyy pinnalle tarttumalla

    Lapset kiinnittivät tarroja seinille.
Taivutus

yks. nom. tarra, yks. gen. tarran, yks. part. tarraa, yks. ill. tarraan, mon. gen. tarrojen tarrain, mon. part. tarroja, mon. ill. tarroihin.

Synonyymisanakirja

tarra

  1. etiketti, liimatarra, paperitarra.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Lapsi sai uuden auton tarran palkinnoksi.
Puhelimen takakuoressa on tarra.
Varovainen käyttää tarroja seinillä.

Etymologia

lainasana ruotsista 'tjära'

Riimisanakirja

tarra rimmaa näiden kanssa:

osoitetarra, magneettitarra, heijastintarra

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

tarrakiinnitteinen

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro