teränpidin
substantiivi
-
Laite tai osa, joka pitää terän paikoillaan.
Leikurin teränpidin oli löystynyt käytössä.
Taivutus
yks. nom. teränpidin, yks. gen. teränpitimen, yks. part. teränpidintä, yks. ill. teränpitimeen, mon. gen. teränpitimien teränpidinten, mon. part. teränpitimiä, mon. ill. teränpitimiin.
Esimerkit
Teränpidin on sahan tärkeä osa.
Hän irrotti teränpitimen vaihtaakseen terän.
Koneessa on säädettävä teränpidin.
Käännökset
Riimisanakirja
teränpidin rimmaa näiden kanssa:
hihanpidin, hengenpidin, lampunpidin, kynttilänpidin
Läheisiä sanoja
terälehti, terämetalli, teränpidike, teränpidin, teränsuojus, teräs