testamenttaaja
substantiivi
-
henkilö, joka laatii testamentin
Testamenttaaja kävi asianajajalla laatimassa asiakirjat.
Taivutus
yks. nom. testamenttaaja, yks. gen. testamenttaajan, yks. part. testamenttaajaa, yks. ill. testamenttaajaan, mon. gen. testamenttaajien testamenttaajain, mon. part. testamenttaajia, mon. ill. testamenttaajiin.
Esimerkit
Testamenttaaja oli kirjoittanut toiveensa tarkasti.
Hän keskusteli testamenttaajan kanssa ennen lopullista päätöstä.
Testamenttaaja mietti tarkkaan
Etymologia
testamentata + -ja
Käännökset
| ranska | testateur (m), testatrice (f) |
| saksa | Erblasser (m), Erblasserin (f) |
| italia | testatore (m) |
| latina | legator, testator |
| puola | testator (m) |
| venäjä | завеща́тель (m), завеща́тельница (f), наследода́тель (m), наследода́тельница (f) |
Läheisiä sanoja
testamentata, testamentinmoite, testamentinsaaja, testamenttaaja, testamenttaus, testamentti