tienaaja
substantiivi
-
henkilö, joka ansaitsee rahaa työllä
Kesälomalla nuori tienaaja työskenteli jäätelökioskilla.
Taivutus
yks. nom. tienaaja, yks. gen. tienaajan, yks. part. tienaajaa, yks. ill. tienaajaan, mon. gen. tienaajien tienaajain, mon. part. tienaajia, mon. ill. tienaajiin.
Esimerkit
Hän on ahkera tienaaja ja tekee paljon ylitöitä.
Nuori tienaaja säästi rahat ensimmäiseen autoonsa.
Ahkera tienaaja haluaa aina tienata enemmän.
Etymologia
Johdettu verbistä 'tienata'
Käännökset
Läheisiä sanoja
tiemaksu, tiemerkintä, tiemestari, tienaaja, tienailla, tienata