tienlaita
substantiivi
-
tien reuna-alue, joka yleensä jää ajokaistan ulkopuolelle
Tienlaita tuli varustaa heijastimilla pimeän varalta.
Taivutus
yks. nom. tienlaita, yks. gen. tienlaidan, yks. part. tienlaitaa, yks. ill. tienlaitaan, mon. gen. tienlaitojen tienlaitain, mon. part. tienlaitoja, mon. ill. tienlaitoihin.
Esimerkit
Tienlaita on vaarallinen paikka pysäyttää auto.
Monet kukat kasvavat tienlaidassa kesäisin.
Lapset leikkivät liian lähellä tienlaitaa.
Etymologia
Koostuu sanoista 'tie' ja 'laita'
Käännökset
| englanti |
roadside |
| saksa | Straßenrand (m) |
Läheisiä sanoja
tienkäyttäjä, tienkäyttö, tienkäyttömaksu, tienlaita, tienmutka, tiennäyttäjä