timjami
substantiivi
-
mausteyrtti, jota käytetään ruoan maustamiseen
Timjami antoi keitolle miellyttävän aromin.
Taivutus
yks. nom. timjami, yks. gen. timjamin, yks. part. timjamia, yks. ill. timjamiin, mon. gen. timjamien timjameiden timjameitten, mon. part. timjameja timjameita, mon. ill. timjameihin.
Esimerkit
Timjami antaa ruoalle hienon maun.
Hän lisäsi timjamia kastikkeeseen.
Timjami on monikäyttöinen mauste keittiössä.
Etymologia
Laina latinan sanasta 'thymus', joka tulee kreikan thýmos-sanasta.
Käännökset
Riimisanakirja
timjami rimmaa näiden kanssa:
daami, pöytädaami, amalgaami, flaami, syklaami, imaami, diatsepaami, raami, keraami, lasikeraami
Läheisiä sanoja
timanttisormus, timanttiveitsi, timbaali, timjami, timotei, timperi