tina

substantiivi

  1. kimaltava hopeanvärinen metalli, kemiallinen alkuaine

    Tina oli suosittu materiaali kuparikohteiden juottamisessa.
Taivutus

yks. nom. tina, yks. gen. tinan, yks. part. tinaa, yks. ill. tinaan, mon. gen. tinojen tinain, mon. part. tinoja, mon. ill. tinoihin.

Synonyymisanakirja

tina

  1. Sn, alkuainenumero 50, kovatina, tinaseos.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Tina on yksinkertainen kemiallinen alkuaine.
Hän valoi tinasta pieniä figuureja.
Tinakannu oli valmistettu käsityönä.

Etymologia

Alkuperä latinan sanasta 'stagnum', josta ruotsin kautta 'tina' suomeen.

germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat viro tina, pohjoissaame datni, ruotsi tinn. Englanniksi tin

Slangisanakirja

  • tinaa: "naida" / olla sukupuoliyhteydessä : "Paljon tinasit, paljon pilasit, viimein kolvisi kylmeni"

  • tinanappi: poliisi

  • tinari: tinasotilas

  • tinassa: humalassa : Olikse äijä ihan tinassa?

  • tinuski: tinasotamies

Sanonnat

"Hävisi kuin tina tuhkaan."

"Katosi kuin tina tuhkaan."

Riimisanakirja

tina rimmaa näiden kanssa:

latina, munkkilatina, vulgaarilatina, kirkkolatina, platina, natina, patina, ratina, lehtitina

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

tina-astia, tinanvalu, tinanvalanta, lehtitina

Läheisiä sanoja

timpermanni, timpuri, timpurinkynä, tina, tina-astia, tinaesine

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro

Keskustelu