tinnitus
substantiivi
-
kuulohäiriö, jossa ihminen kuulee jatkuvasti korvissaan ääniä tai soittoa
Hän kärsii tinnituksesta, mikä vaikeuttaa hänen elämäänsä.
-
Korvien soiminen
Esimerkit
Tinnitus voi olla hyvin häiritsevä.
Musiikin kuuntelu kovalla volyymilla voi aiheuttaa tinnitusta.
Yksi hoitokeino tinnitukseen on äänenvahvistin.
Tinnitus voi pahentua stressistä.
Jotkut kokevat tinnitusta eri sävyissä.
Etymologia
Peräisin latinan sanasta 'tinnire', joka tarkoittaa 'helistä' tai 'soida'.
Käännökset
| englanti |
tinnitus
puhekieltä The perception of noise, such as a ringing or beating sound, which has no external source. |
| ranska | acouphène (m) |
| saksa | Tinnitus (m) |
| kreikka | εμβοές (f)-p |
| italia | acufene (m) |
| venäjä | звон в уша́х (m), шум в уша́х (m), ти́ннитус (m) |
| ruotsi | tinnitus, öronsusning |
Läheisiä sanoja
tinneri, tinnerihumala, tinnerismi, tinneristi, tintata, tintti