tiukentua
verbi
-
tulla tiukemmaksi tai rajoitetummaksi
Säännöt alkoivat tiukentua vuoden lopussa.
Taivutus
yks. nom. tiukentua, yks. gen. tiukennun, yks. part. tiukentui, yks. ill. tiukentuisi, mon. gen. tiukentukoon, mon. part. tiukentunut, mon. ill. tiukennuttiin.
Esimerkit
Rajoitukset tiukentuvat ensi viikolla.
Säännöt tiukentuivat välittömästi.
Hänen asenteensa alkoi tiukentua.
Etymologia
Muodostettu verbistä 'tiukentaa', tarkoittaen 'muuttua tiukemmaksi'.
Käännökset
Riimisanakirja
tiukentua rimmaa näiden kanssa:
rakentua, hoikentua, sankentua, vankentua, tarkentua, niukentua, soukentua
Liittyvät sanat
kiristyä, kärjistyä, tiuketa, pingottua