tohveli

substantiivi

  1. Mukavan pehmeä jalkine käytettäväksi sisätiloissa.

    Laitoin tohvelit jalkaani heti kotiin tullessani.
Taivutus

yks. nom. tohveli, yks. gen. tohvelin, yks. part. tohvelia, yks. ill. tohveliin, mon. gen. tohvelien tohveleiden tohveleitten, mon. part. tohveleja tohveleita, mon. ill. tohveleihin.

Synonyymisanakirja

tohveli

  1. huopatossu, aamutossu, tossu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Pehmeät tohvelit ovat mukavat jaloissa.
Sisällä hän käyttää aina mukavia tohveleita.
Tohvelit olivat lahja isoäidiltä.

Etymologia

alkuperä on germaaninen laina (vrt. ruotsin 'toffel'), tarkoittaen 'sisäkäyttöön tarkoitettua kenkää'.

germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat viro tuhvel, ruotsi toffel. Englanniksi slippers

Riimisanakirja

tohveli rimmaa näiden kanssa:

aamutohveli, vohveli

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

töppönen, tossu

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro