tomu
substantiivi
-
hienojakoinen kuiva aine, joka leijailee ilmassa
Hyllyjen päälle oli kertynyt paljon tomua.
Taivutus
yks. nom. tomu, yks. gen. tomun, yks. part. tomua, yks. ill. tomuun, mon. gen. tomujen, mon. part. tomuja, mon. ill. tomuihin.
Synonyymisanakirja
tomu
-
pöly, roska, roju, rauniot, sora, pirstaleet, jäte, roina, romu, jätteet.
Esimerkit
Kirjapinoon laskeutui kerros tomua.
Tomu peitti vanhan lipaston.
Tomun määrä yllätti siivoojan.
Eihän tällainen kasa, missä oli tuo mies, isä Kiljunen, äiti Kiljunen, Mökö, Luru ja Plättä sekä vielä Pupu, voinut pysyä pystyssä, vaan koko rykelmä kaatui, ja silloin tietysti maantien tomu jälleen tarttui heihin
Etymologia
sukulaissanat viro tolm, karjala tomu. Englanniksi dust
Käännökset
Riimisanakirja
tomu rimmaa näiden kanssa:
proomu, lastiproomu, romu, rautaromu, peltiromu, avaruusromu, juomu, kuomu, suomu
Liittyvät sanat
pölly, aivastuttaa, pöly, sokeri, laskeutuaLäheisiä sanoja
tomografia, tomppeli, tomtom, tomu, tomuhiukkanen, tomuinen
Vastaukset Vastaukset.fi:ssä