tomu

substantiivi

  1. hienojakoinen kuiva aine, joka leijailee ilmassa

    Hyllyjen päälle oli kertynyt paljon tomua.
Taivutus

yks. nom. tomu, yks. gen. tomun, yks. part. tomua, yks. ill. tomuun, mon. gen. tomujen, mon. part. tomuja, mon. ill. tomuihin.

Synonyymisanakirja

tomu

  1. pöly, roska, roju, rauniot, sora, pirstaleet, jäte, roina, romu, jätteet.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kirjapinoon laskeutui kerros tomua.
Tomu peitti vanhan lipaston.
Tomun määrä yllätti siivoojan.

Eihän tällainen kasa, missä oli tuo mies, isä Kiljunen, äiti Kiljunen, Mökö, Luru ja Plättä sekä vielä Pupu, voinut pysyä pystyssä, vaan koko rykelmä kaatui, ja silloin tietysti maantien tomu jälleen tarttui heihin

Etymologia

sukulaissanat viro tolm, karjala tomu. Englanniksi dust

Riimisanakirja

tomu rimmaa näiden kanssa:

proomu, lastiproomu, romu, rautaromu, peltiromu, avaruusromu, juomu, kuomu, suomu

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

pölly, aivastuttaa, pöly, sokeri, laskeutua

Läheisiä sanoja

tomografia, tomppeli, tomtom, tomu, tomuhiukkanen, tomuinen

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro