toppa
substantiivi
-
Eriste tai pehmuste, esimerkiksi vaatteessa.
Takissa oli paksu toppa, joka piti lämpimänä.
Taivutus
yks. nom. toppa, yks. gen. topan, yks. part. toppaa, yks. ill. toppaan, mon. gen. toppien toppain, mon. part. toppia, mon. ill. toppiin.
Esimerkit
Takissa on paksu toppa.
Toppa on irrotettava.
Hän lisäsi topan takkiin kylmän varalle.
Etymologia
Lainasana ruotsista 'stoppa', joka tarkoittaa täytettä tai pehmustaa.
Käännökset
| englanti |
loaf |
Slangisanakirja
-
toppis: toppatakki
Läheisiä sanoja
topografikartta, topografinen, topografisesti, toppa, toppahaalari, toppahousut